Tällä sivulla hirvenpyyntisääntö ja sen jälkeen toimintapistevelvoitetaulukko. 

 

HIRVENPYYNTISÄÄNTÖ

1. PÄÄTÖKSENTEKO

Kursun Erä ry:n johtokunta päättää hirvenpyynnin yleiset periaatteet seuran yleisten kokouksien asettamien tavoitteiden ja seuran sääntöjen mukaisesti. Johtokunta tekee viimekädessä hirvenpyyntiä kokevat operatiiviset päätökset. Johtokunta johtaa ja valvoo metsästyksen johtajan (a – johtajan) toimintaa.

Johtokunta on vastuussa seuran operatiivisesta johtamisesta. Johtokunnan tehtävänä on toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnot toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Johtokunta on vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti. Johtokunta vahvistaa sisäisen tehtäväjaon ja valitsee tarvittavat jaostot, toimikunnat, valiokunnat, työryhmät ja toimihenkilöt suorittamaan niille määriteltyjä ja johtokunnalle vastuullisia tehtäviä.

Hirvenpyynnin johtaminen:

Johtokunta johtaa ja valvoo hirvijaoston toimintaa. Johtokunta delegoi luvanhaltijan tehtävät hirvijaostolle, jollei johtokunta tee asiasta vuosittain erillistä päätöstä.

Hirvijaosto suunnittelee ja hakee seuran hirviluvat, järjestää hirvikokouksen ja vastaa hirvenpyynnin toteuttamisesta ja tekee päätöksen hirvenpyynnin päättämisestä. Hirvikokouksessa päätetään hirvenpyynnistä johtokunnan ja yleisten kokousten päätösten mukaisesti. Hirvikokous nimeää hirviseurueiden jäsenet hirvenpyyntikaudeksi.

Metsästyksen johtaja (a-johtaja) huolehtii metsästyksen toteuttamisesta metsästylain ja seuran päätösten mukaisesti ja johtaa sekä valvoo seurueiden johtajien (b1-johtaja) toimintaa. Metsästyksen johtajalla (a-johtaja) ja seurueiden johtajilla (b1-johtajilla) on hirvenmetsästyksestä annettu lain ja asetusten mukaiset oikeudet ja velvollisuudet päätösten tekoon. Metsästyksen johtaja (a-johtaja) ja seurueiden johtajat (b1-johtajat) muodostavat hirvenpyynnin johtoryhmän.

Hirvenpyynnin johtoryhmä päättää yhteisvastuullisesti hirvenpyyntialueiden käytöstä maanantaista torstaihin välisenä aikana. Metsästyksen johtaja (a-johtaja) koordinoi toimintaa. Hirvenpyynnin johtoryhmä sopii yhteisvastuullisesti hirvivajan käytön periaatteet hirvenpyynnin aikana johtokunnan ja hirvivajan hoitajan/hoitajien antamien ohjeiden puitteissa.

HUOM! Hirvivajan toiminnan johtaminen, valvonta ja toimintaohjeet päätetään johtokunnan erillisellä päätösellä.

2. JÄSENYYS

A. Seurueen jäseneksi hyväksytään hirvenmetsästyskaudeksi henkilö, jos hän:

1) on hyvämaineinen ja maltillinen sekä omaa riittävän luonnontuntemuksen ja aseen turvallisen käsittelytaidon

2) on seuran jäsen ja on lunastanut ennen metsästyskauden alkua metsästyskortin ja suorittanut jäsenmaksun ja muut velvoitteet sekä ottanut osaa aktiivisesti seuran toimintaan

3) on suorittanut HIRVIKOKOUKSEEN MENNESSÄ asetusten mukaisen ampumakokeen hyväksytysti

4) on sitoutunut noudattamaan metsästyslakia ja sen pohjalta annettua asetusta ja metsästyksen johtajan, hirvikokouksen sekä Sallan rhy:n antamia ohjeita ja määräyksiä.

B. LISÄMÄÄRÄYKSET

1) Samasta perheestä voi olla kaksi tai useampi jäsen

2) Henkilö ei voi olla muiden seurojen hirviporukoissa samana hirvenmetsästyskautena

3) Vieraiden osallistumisesta aseellisena ja aseettomana hirvenmetsästykseen päätetään kussakin tapauksessa erikseen

4) Henkilöä, joka on metsästyskiellossa ei voida valita seurueeseen

5) Erityistapauksissa voidaan seurueeseen hyväksyä jäseneksi näistä säännöistä poiketen, kuten ansioitunut toiminta seuran hyväksi tms. (ns. maanvuokraaja -kohta).

6) kakkien seurueeseen kuuluvien on ilmoitettava tiedot metsästyskortista, jäsenmaksusta sekä milloin on suorittanut hirvenampumakokeen. Keväällä hirvilupia haettaessa on ampumakortti luovutettava seuran käyttöön.

7) Tarvittaessa voidaan metsästys seurueen jäsenet velvoittaa panoksellaan riistanhoitotöihin, riistalaskentaan tai muuhun vastaavaan työpanokseen.

8) Ulkopaikkakuntalainen, joka ilmoittautuu hirvenmetsästykseen, maksaa ns. aluelupamaksun ilmoittautumisen yhteydessä seuralle. Mikäli seura ei saa kaatolupia, niin siinä tapauksessa maksu palautetaan

C. Jäsenen erottamisesta seurueesta ja rangaistuksista sovelletaan hirviasetusta

3. METSÄSTYS

D. Metsästyksen yleinen luonne

1) Metsästystä varten seurue jakautuu ryhmiin. Ryhmien koko määräytyy myönnettyjen hirvenkaatolupien perusteella.

2) Metsästys toteutetaan seurueen tai ryhmien erikseen sopimalla tavalla joko väijyntä-, ajo-, tai koirametsästyksenä näistä annettujen säännösten, ohjeiden ja määräysten mukaisesti niin että metsästäjien yhdenvertaisuus tulee huomioiduksi

3) Seuralle kuuluvat hirvieläimet pyydetään hirvikokouksen päätöksen mukaisesti. Jokaisen hirviseurueeseen kuuluvan on huolehdittava, että vaatetus on asetuksen mukainen.

E. Kaatoa koskeva sääntö

1) Ampujan on ennen laukausta tunnistetta eläin ja varmistauduttava ettei ampumalinjalla eikä takamaastossa ole ketään

2) Hirvenpyytäjän tulee varmistaa ennen haukulle menoa, että haukulla on oma / oman hirviseurueen koira. Haukun ollessa toisen pyyntiseurueen alueella, tulee pyytäjän sopia koiran pois hakemisesta alueen seuruejohtajan (b1- johtajan ) kanssa.

F. Saaliin käsittelyä koskeva sääntö

1) Jokaisen hirvenpyyntiseurueen jäsenen on perehdyttävä teoriassa ja käytännössä niin, että osaa pistää, suolistaa, nylkeä ja paloitella hirvieläimen oikeaoppisesti

2) Kaikki kaadetut hirvet tuodaan hirvivajalle. Sairaan tai muuten ihmisravinnoksi kelpaamattoman hirven sattuessa uuden luvan hakee luvanhakija.

3) Jokainen seurue vastaa hirvivajan siisteydestä siten, että tilat, leikkuualustat, pöydät ja lihasaha ovat puhtaat ja toimittaa oman seurueen roskat ja jätökset roskienkierrätyspisteeseen.

G. Hirvikoiria koskevia sääntöjä

1) Jokaisella seurueenjäsenellä on oikeus käyttää metsästysasetuksen mukaista koiraa metsästykseen.

2) Koiran tuonnista metsästykseen sovitaan erikseen ja edeltä käsin seurueen tai pyyntiryhmän kesken

3) Koira tulee olla rokotettu asetuksen mukaisesti. Esitettävä rokotustodistus hirviseurueen johtajalle (b1- johtaja).

4) Koiran kouluttamisesta pyyntikauden aikana sovittava metsästyksen johtajan ( a-johtajan ) kanssa.

4. SAALIIN JAKO

1) Seuralle kuuluvista eläimistä kuuluvat lapa pyyntiporukalle sekä sarvet, kieli, maksa, sydän ja munuaiset ampujalle

2) Seurueelle kuuluvat lihat jaetaan yhtä suuriin ja mahdollisimman samanarvoisiin ja niin moneen kasaan kuin seurueessa on jäseniä jako-osuudella. Lopuksi kasat arvotaan. Ampujalle kuuluu pää sarvineen. Jäsenelle, joka ei ole osallistunut lainkaan hirvenmetsästykseen tämä voi aiheuttaa jako-osuuden pienenemisen ai menetyksen seurueen tekemällä päätöksellä ilman lupamaksunpalautus velvoitetta. Metsästyksen osallistumisesta päättää seurue erikseen sopimallaan tavalla.

5. LUPAMAKSUJEN PALAUTUS

Pyytämättä jäänneistä hirvieläimistä ei palauteta lupamaksuja seurueelle. Siltä osin jokainen hirvenpyyntiin lähtevä henkilö ottaa itselleen taloudellisen riskin, mikäli lupa jää ryhmällä käyttämättä.

 

TOIMIPISTEVELVOITETAULUKKO 2026
YLEISTÄ
Taulukkoa sovelletaan seuran jäseniin, jotka ottavat osaa
hirvenmetsästykseen. Jokaisella hirvenmetsästykseen osallistuvalla tulee olla
Hirvi kokoukseen mennessä koossa vähintään kahdeksan (8) toimintapistettä.
Pisteet ovat henkilökohtaisia eikä niitä voida siirtää muille seuran jäsenille.
PISTEEN ARVOT
Yhden (1) pisteen arvoisiksi lasketaan seuraavat osallistumiset
 osallistuminen vähintään kahteen (2) seuraavista seuran kokouksista:
talvi-, kesä- tai hirvikokoukseen
 osallistuminen kahteen (2) johtokunnan kokoukseen
 osallistuminen jaoston kokoukseen (edellyttää pöytäkirjan pitämistä)
 osallistuminen Sallan rhy:n vuosikokoukseen, palaveriin tai
koulutukseen
 osallistuminen SEURAN JÄRJESTÄMIIN talkoisiin, jotka on ilmoitettu
SEURAN ILMOITUSKANAVISSA (3–4 h/talkootyö)
 Ampumaradan valvojiksi määrätylle henkilöille jokaista yli 3 h jaksoa
kohti samana päivänä.
Esim. 3 h 5min = 1 piste, 6 h 5min = 2 pistettä ja 9 h 5min =3 pistettä
(vuosittain ampumaratavastaava laatii valvojaluettelon. Mikäli käyttää
varamiestä saa varamies pisteen.)
 osallistuminen seuran nimeämänä edustajana tai toimitsijana eri
tapahtumiin (kuten kilpailut, peijaisten järjestelyt)
 tekemällä riistanhoitotyötä: SEURAN HANKKIMIEN nuolukivien vienti
metsään (vähintään kahteen (2) eri paikkaan)
 riistapellonteko ja hoito
 loukkaantuneen Hirvi- tai petoeläimen jäljittäminen ja lopettaminen
 pienpetoeläimen tappaminen (kettu, näätä, supikoira, minkki)
 viralliseen ja valvottuun harjoitusammuntaan osallistuminen (1 piste /
hlö/ vuosi)
 peijaishirven kaatoon, toimittamiseen vajalle ja nylkemiseen
osallistuneille pyyntiseurueen jäsenille ( Huom ! Mikäli seurue ottaa
hirven lavan talkoopisteitä ei myönnetä)
 seuran järjestämään harjoitusammuntaan osallistuminen on yhden (1)
pisteen arvoinen suoritus.Harjoitusammunnoista annetaan vain yksi
suorituspiste pyyntikaudessa.
Kahden (2) tai useamman pisteen arvoinen talkootyö
 traktori- tai muulla työkoneella tehty talkootyö seuran hyväksi
 riistakolmiolaskenta ja riistakolmion esilaskenta moottorikelkalla
 moottorikäyttöisen työkoneen käyttäminen
KURSUN ERÄ RY 12.4.2026
Puheenjohtajalla on harkintaoikeus, montako talkoopisteitä kulloisestakin
konetyöstä saa.
Puheenjohtajalla on lisäksi harkintaoikeus antaa talkoopisteitä muistakin
kuin edellä mainituista suorituksista.
PISTEEN KIRJAAMINEN
Jaostojen vetäjät kirjaavat talkoosuoritukset. Pisteistä tehdään yhteenveto
syksyllä ennen Hirvipalaveria.
PISTEEN KERUUAIKA
Pisteet on kerättävä hirvikokousten välisenä aikana siten että hirvikokous
katkaisee pisteiden keruuajankohdan.
PISTEEN ARVO
Yhden pisteen arvo on KAHDEKSANTOISTA (18) euroa
MAKSU SALLAN JA KEMIJÄRVEN YHTEISMETSÄN MAANVUOKRASOPIMUKSET
Jokainen hirvenpyyntiin osallistuva maksaa maanvuokrasopimusmaksua viisi
(5) euroa/hlö
MAKSUN SUORITUS
Maksu maksettava viimeistään Hirvipalaverissa. Muutoin jää automaattisesti pois pynnistä